keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Everything that drowns me makes me wanna fly


En ole vähään aikaan päivitellyt tänne. Voisin sanoa tämänkin tauon johtuneen kuvien ottamisen vähyydestä, mutta todellisuudessa mulla ei ole ollut minkäänlaista inspiraatiota kertoa elämästäni nettiin.
Voisinkin laittaa tänne tälläkin kertaa vain kuvia ostamistani vaatteista ja puhua pinnallisista asioista elämästäni, mutta nyt mun tekee mieli kirjoittaa mun syksystä ja ennenkaikkea mun työnhakemisesta näin kokonaisuudessaan.


 
 Mun piti lähteä ulkomaille kiertelemään jo elokuussa, tarkat suunnitelmat tulevasta välivuodestani olin miettinyt jo aikapäiviä sitten. Berliiniin ja sieltä sitten muualle, niin kauan ja kauaksi kuin rahat vain riittäisivät.
Ajatus oli ajatuksena kaunis, mutta todellisuus pomppasi esiin vasta kesän lopussa. Hain mansikanmyyjän työni loputtua uutta työtä, mutta ainoa asia jonka työnhausta sain takaisin oli " et ole hakemamme henkilö" -viestit sähköpostissani.
Nuorisotyöttömyydestähän ollaan puhuttu jo ikuisuuden Suomessa, mutta omalle kohdalleni asia pomppasi vasta nyt. Vasta nyt ymmärrän miltä tahaton työttömyys oikeasti tuntuu.
Päätin kuitenkin olla luovuttamatta, syrjäytymättä ja  aktivoimatta sohvaperunan uraani. Menin työkkäriin ja tutustuin työkokeiluun. Innostuin työkokeilun mahdollisuudesta, kuka hullu työnantaja muka  ei ottaisi ilmaista työvoimaa itselleen?
 


Lähdin Turun keskustaan kauhusta kankeana kyselemään suoraan paikanpäältä kiinnostavia työpaikkoja esimerkiksi vaateliikkeistä ja tavarataloista. Kukaan, ei kukaan ollut kiinnostunut ehdotuksestani. Päin naamaa monesta paikasta sanottiin olevan kiinnostuneita, mutta puheluiden ja sähköpostien jälkeen petyin monta kertaa.
Siinä vaiheessa voin sanoa, että tunsin olevani se kelpaamattomista kelpaamattomin. Se jonka potenttiaalia ei edes yritetty huomata. Tunsin muutenkin oloni jotenkin yksinäiseksi siinä tilanteessa, muut tuntuivat opiskelevan innolla ja toiset tienaavan hyvin rahaa töissään. Kotona oleminen alkoi ahdistaa ja yritinkin kehitellä kaikennäköisiä aikatauluja ja tehtäviä itselleni. Aloin käymään salillakin enemmän kuin koskaan, se tuntui mukavalta pakopaikalta tilanteessani.
 En ole kuitenkaan luovuttaja ja jatkoin sitkeästi haluamieni työkokeilupaikkojen etsintää... Kunnes löysin täydellisen paikan, ihan mun jutun. 
Aboa Vetus/ Ars Nova ( historian ja nykytaiteen museo) otti mut avustamaan näyttelyprojekteihin kolmeksi kuukaudeksi! Paikka kuulostaa enemmän kuin täydelliseltä, olen kiinnostunut taidehistoriasta, ihmiset vaikuttivat rennoilta ja mukavilta ja rakennuskin on upea.
Joten tässä mun syksyn  pääasia, vaikeuksien kautta jonkinnäköiseen voittoon. Lähden edelleenkin todennäköisesti tämän kolmen kuukauden jälkeen vähän vähemmäksi aikaa ulkomaille ja sen jälkeen keskityn opiskelupaikan hankintaan. Ehkä. Mistä sitä tietää? Sillä mun tärkeimmät opetukset välivuodelta ovat jotenkin helpottavia. Asioiden on tapana järjestyä ja suunnitelmat ovat tehty toisaalta myös muutettaviksi.
 
 
 
Asu:
Koru: Gina tricot
Paita: Carlings
Housut: Bershka (uudet <3 )
 
Ajattelin tällä viikolla vielä pistää jotain vähän mun vaatteista ja viimeviikonloppujen tapahtumista. Virossakin ehdin tässä viimeviikonloppuna käymään! :)

10 kommenttia:

  1. aboa vetus on oikeesti mun lapsuuden tärkein museo, haha kävin siellä varmaan kerran kuukaudessa parin vuoden ajan... oon huisin kateellinen tosta työpaikasta!!
    ps. oot ihana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mä oon niin innoissani tosta !! :D ja kiitos, sä ooot kans <3

      Poista
  2. Hyvä homma, että löysit kivan työkokeilun museosta :3 Ite oon ollut työkokeilussa kohta 5 kk:tta yhdessä Kulttuurituotantoyhtiössä, ja tämä on ollut niin opettavaista, että huh huh : D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jooovaii, toi sun paikkas kuulostaa iha sika mielenkiintoselta!! :) itekki odotan et oppisin tuolt jotai uutta tulevaisuutta varten! :3

      Poista
  3. Ohlalaa mitkä hiukset ja tyyli ;o Pakko myös kehaista pysäyttävää banneria, yksinkertaisuudessaan niin hieno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi apua kiiitos paljon! ihana kommentti ;_;

      Poista
  4. kun ei vaan luovuta niin jotain hyvää tapahtuu. koskaan ei saa luovuttaa ♥♥ ihanat housut ja onnea työkokeilusta! sellaisesta mäkin oon lähtenyt liikkeelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jooo sen mäki oon oppinut et luovuttaa ei kannata! :) ja kiitos paljon ♥

      Poista
  5. tuu checkaa mun blogi & liity lukijaksi, jos tykkäsit :>

    http://beautythroughbrokenglass.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  6. millo taaas uutta postausta, odottelen! :3 ♥

    VastaaPoista